torstai 7. syyskuuta 2017

Kuulumisia ja kesän kohokohdat

Se on sitten syyskuu. *syvä huokaus*  Odotin viime talvena tulevaa kesää todella innoissani. Odotin lämpimiä ja leppoisia kesäpäiviä. Pitkiä juoksulenkkejä auringonpaisteessa, järvessä lotraamista, kesävaatteiden esiin kaivamista. Viime kesä on ollut surkein pitkiin aikoihin ihan jo kelien puolesta. Nyt syksyn alkaessa voin vaan toivoa, että jaksan jotenkin rämpiä pimeän talven läpi. Olette ehkä huomanneet, että postaustahtini on heinä-elokuussa hidastunut. Heinäkuussa en blogannut paljoakaan, sillä olin päättänyt pyhittää heinäkuun lomailuun.


Elokuussa olisin ehtinyt blogata, mutta motivaationi ja jaksamiseni on ollut kortilla. Jokin aika sitten perheessäni tapahtui yllättävä kuolemantapaus. En halua mennä sen enempää yksityiskohtiin. Itseasiassa mietin mainitsenko siitä ollenkaan blogissani, sillä muutenkin kirjoitan aika vähän henkilökohtaisia juttuja. Tapaus on kuitenkin vaikuttanut mielialaani ja jaksamiseeni todella paljon ja haluan, että tiedätte missä mennään. Tässä elämäntilanteessa kosmetiikkajutut ovat vaan jääneet taka-alalle. En ole jaksanut panostaa blogiini, vaan olen keskittänyt voimavarani jokapäiväisten asioiden hoitamiseen. Joinain päivinä on tuntunut paremmalta ja silloin olen kaivanut kameran ja koneen esiin ja blogannut. En ole lopettamassa bloggaamista, mutta hiljaiselo saattaa jatkua vielä jonkin aikaa.

Kesäni ei ole ollut ihan täyttä kurjuutta ja voisin oikeastaan nostaa kaksi kohokohtaa ylitse muiden. Ensimmäisenä mainittakoon kolme viikkoa helteisessä Espanjassa. Vaikka Suomessa on ollut välillä aurinkoista, se ei riitä mulle. Kaipaan lämpöä ja vasta +25 astetta alkaa olla mulle sellainen sopiva kesälämpötila. Olin vuokrannut mieheni kanssa kämpän Torreviejasta ja siellä vietimme leppoisaa kesäelämää. Tässä muutama randomkuva matkaltamme:


Maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni churroja, jotka olivat hyviä ja melko rasvaisia.😁




Torreviejasssa asuu viitisensataa suomalaista, mutta se ei ole mikään mini-Suomi. Costa Del Solilla eli Fuengirolan lähialueella suomalaisia asuu jopa 20 000. Olen kuullut suomen kieltä paljon enemmän Rodoksella kuin Torreviejassa. Eikä missään ravintoloissa ollut suomenkielisiä ruokalistoja (ei sillä että olisin niitä kaivannut).



Rakastan uimista ja uin reissun aikana joka päivä kolmisen kertaa. Merivesi oli superlämmintä. En enää muista tarkkaan kuinka lämmintä, mutta en valehtele paljoa, jos sanon sen olleen 27 asteista. Siellä kelpasi lotrata pidemmänkin aikaa ilman että huulet olisivat muuttuneet sinisiksi. Vuokrakämpän taloyhtiössä oli ihana uima-allasalue ja sielläkin tuli uiskenneltua.




Kesän toinen kohokohta oli yhden unelmani täyttymys: Guns N' Rosesin konsertti. Olen fanittanut Gunnareita jo 25 vuotta ja salaa toivonut joskus näkeväni livenä sen alkuperäisen kokoonpanon.


No eihän tämä täysin alkuperäinen kokoonpano ollut, mutta kaikki itselleni tärkeimmät, eli Axl, Slash ja Duff, olivat mukana. Keikka oli kaiken kaikkiaan supermahtava! Bändi oli tajuttoman hyvässä iskussa. Ei ollut tietoakaan mistään keski-ikäisten setien vanhojen aikojen fiilistelykeikasta, vaan parhaasta rock-konsertista minkä olen ikinä nähnyt. Mua ei haitannut yhtään, että bändi aloitti tunnin myöhässä tai joltain tiskiltä kalja oli loppunut. Sain kokea yhden elämäni mahtavimman kolmetuntisen. Thanks guys! 💓




Iiiiiik! Mulle tulee warm & fuzzy feeling kun katselen näitä kuvia (vaikka nämä keikkakuvat eivät mitenkään voi vangita sitä fiilistä, mikä siellä silloin oli). Rakastan niin paljon tuota bändiä! Ei mulla muuta. 😊 Näihin positiivisiin fiiliksiin onkin hyvä lopettaa tämä postaus.

Mukavaa syyskuuta kaikille!




8 kommenttia:

  1. Ihania kesä hetkiä, vaikka aina niin ikävä poismenokin sattui tielle. Yllättävät ovat aina niitä kaikista pahimpia, itsekin saanut niistä matkan varrella, välillä liikaakin, mutta elämä jatkuu. Ihanaa syksyä ja täällä ollaan, oli kirjoitustahti mikä tahansa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi. ♥ Ikävää kuulla, että myös sinun kohdalle on sattunut yllättäviä poismenoja. Mutta joo, elämä jatkuu pikkuhiljaa. :)

      Poista
  2. Oih, ihania kesäkuvia! Ihan ymmärrettävää että blogiaktiivisuus on vähän kärsinyt. Osanottoni. <3

    VastaaPoista
  3. Arvostan, että avoimesti kerroit surusta, vaikka ymmärrän, että on tosi vaikeaa, mistä vetää raja blogiyksityisyyden kanssa. Kun mieli on muualla ja kaikkea ei voi kertoa blogissa, on todella haastavaa blogata ja keskittyä vaikka siihen kosmeen.

    Lämmin osanottoni ja aivan upeita kuvia olet kesästä ottanut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ♥ Niinhän se on. Mä olen vetänyt yksityisyyden rajat aika tiukalle, mutta en halunnut laittaa blogia tauolle ilman että kerron syytä siihen. Enkä varsinaisesti edes ole tauolla, mutta postaan todennäköisesti paljon harvemmin kuin aikaisemmin.

      Poista
  4. Kauniita lomakuvia! Lämmin osanottoni, täällä me ollaan sitten kun susta siltä tuntuu että jaksat postailla ♥ Mä olen itsekin miettinyt rajanvetoa ja päätynyt että joskus se saattaa olla hieman häilyvä, pääasia että se mitä muille jakaa tuntuu itsestä oikealta. Kaikkea hyvää ja paljon voimia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ♥ Kiva kuulla että ette ole hylkäämässä mua! :D Rajanvetoa yksityisyyden suhteen voi olla hankala tehdä. Jotkut kertovat enemmän henk.koht. asioita, jotkut vähemmän. Kukin tyylillään. :)

      Poista