lauantai 16. tammikuuta 2016

Huulipuna-arkisto: Mukavuusalueen ulkopuolella

Huulipuna-arkistossa kerron mietteitäni eri huulipunista. Hyvistä, pahoista, rumista ja omista suosikeistani. Jokainen saa itse päättää mihin kategoriaan nämä menevät.

Ostin NYX Wicked Lippie huulipunan sävyssa Cold Hearted vasta pari viikkoa sitten. Jo siinä vaiheessa kun siirsin sen ostoskoriin, tiesin etten tarvitse sitä, tai en todennäköisesti tule koskaan käyttämään sitä. Oli vaan pakko saada se. Ostoskorissani oli myös pari Macaron Lippietä mutta ne tajusin heivata pois. Tuotteen koostumuksessa ei ole mitään moitittavaa. Se levittyy hyvin huulille ja on peittävä. Sävy on kaunis huurteinen harmaanmusta, mutta ei todellakaan omaa tyyliäni.


Mitä ihmettä mä tuolla teen? Ehkä voisin käyttää sitä kerran vuodessa Halloween juhlissa. Missä muualla? Ehkä tuota voisi käyttää jonkun muun huulipunan kanssa. Miksi sitten ostin sen? Se tuntui sillä hetkellä hyvältä idealta.

Max Factorin  Lush Lilac-sävyisen huulipunan olen ostanut 90-luvun lopulla. Miksi se on minulla vieläkin ja miksi olen sen ylipäätään ostanut. Tätä mä olen oikeasti joskus käyttänyt. Mulla oli ennen tätä (muistaakseni) Gemeyn vaalean violettia huulipunaa, jota käytin tosi usein. Vuosi oli 1996 ja silloin ei ollut myynnissä mitään erikoisen väristä kosmetiikkaa ja kun sellainen tuli vastaan, pitihän se ostaa. Kuvittelin näyttäväni hyvältä, mutta ei. Toi ei ole kovin hyvä lookki, ellei halua näyttää hypotermiapotilaalta.

En tiedä onko tätä sävyä enää saatavilla. Koostumus on muuttunut aika tönköksi. Ihmekö tuo, kun se on jo.. en edes halua miettiä kuinka vanhaa. Kokeilin sitä tämän yhden kerran tieteen ja taiteen nimissä, mutta en enää aio laittaa sitä huulilleni.






Tässä ne nyt ovat huulilla. Yritin ottaa kuvan, jossa värit eivät näyttäisi naurettavilta. Mustanharmaa huulipuna sopii hyvin seepra-karhu-lookiin. Lila ei näytä tuossa kuvassa pahalta, mutta livenä se näyttää. Uskokaa mua!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti